Iloisen juomapojan yksinkertaiset ilot

LAITURILLA

höyryävän kuumaa termarikahvia

paljaalla sokeripalalla huuliin makea karheus

pikkuruisilla siivillään inisee hyttynen kimeän tiheään

lentää korvalehdellä keskellä päivää

ruokopilli hengittää veden alaista hedelmää

vedenalaisesta elämästä

kelluva kala on hukkunut

veden pinta liplattaa lämpenevää kylmää

hmiset kävelevät laiturin päällä

hautani yli tunnen selkäpiikiven

katkun

linnusta riippuu silta

notkuva ilma

enteilee

auringon keveyttä

tikku sileässä kantapohjassa

tytöt merisuolalla, hohkakivellä juuri pesseet

kärpänen häiritsee runoani

sen mainitessa surisivat pilvetkin,

päältäni pois

järven ympärysmitta on kantava

kaukaisuudessa moottorisahan pauhu

hiljaisemmin surisevat vain siivet

puu kaatuu katkuen

tikut sinkoavat

silmittömästi

tuuli selailee runoja,

opettelee lukemaan luonnostaan